Usein kysyttyä
Kysymys 1.
Vuonna 2005 lopussa piti olla selvitys jätevesistä tehtynä. Miten selvitys tehdään ja pitääkö se toimittaa johonkin?
Vastaus:
Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelystä piti olla tehtynä 1.1.2006 mennessä kaikilla kiinteistöillä, joilla on vesivessa. Jos vesikäymälää ei ole, selvitys tuli olla tehtynä v. 2007 loppuun mennessä. Selvitykseen on valmiita lomakkeita, joita saa mm. omasta kunnasta. Selvityksestä selviää jätevesien käsittelyn nykytila, millaiset saostuskaivot esikäsittelyyn ovat ja millainen varsinainen jätevesien käsittelyjärjestelmä on. Selvitykseen liitetään asemapiirros, johon on merkitty mm. nykyinen jätevesijärjestelmä, vedenhankintatapa ja rakennusten sijainti. Selvityksen voi laatia itse tai laadituttaa se jätevesiasiantuntijalla esim. suunnittelijalla. Asiantuntijoita kannattaa kysyä kunnan rakennustarkastajalta tai ympäristönsuojelusihteeriltä. Selvitys säilytetään aina kiinteistöllä ja toimitetaan pyydettäessä esim. kunnan viranomaiselle.
Kysymys 2.
Mikä on jätevesisuunnitelma ja milloin se tarvitaan?
Vastaus:
Jätevesijärjestelmän suunnitelma tarvitaan siinä vaiheessa, kun kiinteistön jätevesijärjestelmää ollaan kunnostamassa tai uusimassa. Jätevesisuunnitelma on tavallaan järjestelmän rakennusohje, josta selviää mm. jätevesijärjestelmän rakenne, sijainti ja korkeusasemat (asemapiirros ja leikkauspiirustukset), toimintaperiaate, asennusohjeet, käyttö- ja huolto-ohjeet. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemukseen.
Kysymys 3.
Mistä löytää jätevesisuunnittelijan?
Vastaus:
Jätevesijärjestelmän suunnittelijoiden yhteystietoja kannattaa kysyä omasta kunnasta (rakennusvalvonnasta tai ympäristönsuojelusihteeriltä) ja alueesi ympäristökeskuksesta.
Kysymys 4.
Kesämökillämme talous- ja saunavesi kannetaan omasta kaivosta, asunnossa ei ole viemäriä lainkaan, saunasta tulee viemäriputki ulos maastoon. Vesistöön on matkaa yli 50 m. Kiinteistöllä on lisäksi ulkohuussi (puucee), johon laitamme kuiviketta. Jos tarvitaan tehostamista, niin mitä meidän pitää tehdä?
Vastaus:
Ns. kantovesitaloudessa muodostuu niin vähän jätevesiä, ettei niitä ympäristönsuojelulain mukaan tarvitse käsitellä. Eli talousjätevesiasetusta ei sovelleta vähäisiin jätevesiin. Kaikki on jätevesien osalta kunnossa, mitään puhdistamoa ei tarvita. Jos huussi on maapohjalla, tulisi järjestelmää muuttaa niin, että virtsa ja kiintoaines kerätään pohjalliseen astiaan. Käymäläjäte tulee kompostoida esim. puutarhajätteen kanssa 1-2 vuotta ja sen jälkeen se sopii puutarhassa käytettäväksi.
Kysymys 5.
Omakotitalomme sijaitsee II-luokan pohjavesialueella. Jätevesille on rakennettu 1980-luvulla kaksi sakokaivoa ja imeytys maaperään. Järjestelmä on mielestämme toiminut erittäin hyvin. Tarvitseeko meidän tehdä mitään ja jos tarvitsee, niin mitä?
Vastaus:
Pohjavesialueella talousjätevesien maaperään imeyttäminen on pääsääntöisesti kiellettyä. Pohjavesialueella jätevedet tulee ensisijaisesti viedä pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi esim. liittyminen kunnalliseen viemäröintiin (jos mahdollista) tai johtaa ne tiiviiseen umpisäiliöön, josta ne tyhjennetään kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Yleensä ainoastaan vähäiset määrät pesuvesiä (esim. rantasaunan tai vaatimattoman loma-asunnon, jota ei ole varustettu vesijohdolla eli ns. kantovesitaloudessa) voidaan imeyttää maahan pohjavesialueella, jos maaperä on siihen soveltuvaa. Joissakin kunnissa tapauskohtaisesti voidaan harkita jätevesien käsittelyä esim. tiivispohjaisessa maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa. Kiinteistöllänne tulee siis tehdä jätevesijärjestelmän tehostamistoimia. Seuraavaksi kannattaa kunnan rakennusvalvonnasta kysyä jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja, jotta kiinteistönne jätevedet saataisiin käsiteltyä asianmukaisella tavalla.
Kysymys 6.
Mikä on umpikaivo? Entä mitä tarkoittaa kaksivesijärjestelmä?
Vastaus:
Umpikaivo tai –säiliö on tilapäiseen varastointiin tarkoitettu umpinainen säiliö, johon on tuloputki, mutta ei ole lähtöputkea. Umpisäiliö tyhjennetään täyttymisen mukaan muutamia kertoja vuodessa esim. loka-autolla kunnalliselle puhdistamolle. Kaksivesijärjestelmä tarkoittaa erillisviemäröintiä, jossa talouden mustat vedet (wc-vedet) johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet (pesuvedet) johdetaan esim. 2-osastoiseen 1-1,5 m3 saostussäiliöön ja imeytys- tai suodatuskenttään.
Kysymys 7.
Mikä on imeytyskenttä ja mikä on suodatuskenttä?
Vastaus:
Imeytyskenttä eli maahan imeyttämö on järjestelmä, jossa 3-osastoisessa saostussäiliössä esikäsitellyt jätevedet imeytetään yleensä kahdella imeytysputkistolla riittävän vettä läpäisevään maaperään. Suodatuskenttä eli maasuodattamo on järjestelmä, jossa 3-osastoisen saostussäiliön jälkeen jätevedet jaetaan imeytysputkistolla ulkopuolelta tuoduilla sepeli- ja hiekkamassoilla tehdyn hiekkapuhdistamon läpi ja kootaan kokoomaputkistolla purkupaikkaan esim. ojaan. Maasuodattamossa on aina putkistot kahdessa eri kerroksessa, ylempänä jakokerroksessa imeytysputkisto ja alempana kokoomakerroksessa kokoomaputkisto.
Kysymys 8.
Kiinteistölläni on yhden perheen omakotitalo, jossa on mm. vesivessa, astian- ja pyykinpesukoneet, suihku ja sauna. Jätevedet on johdettu kahden sakokaivon kautta kivipesään. Se on mielestäni toiminut yli kymmenen vuotta hyvin, miksi minun pitäisi tehostaa jätevesijärjestelmää?
Vastaus:
Kaksi saostuskaivoa ei ole riittävä esikäsittelymenetelmä wc-vesiä sisältäville talousjätevesille, koska kiintoainetta ja rasvaa voi karata jäteveden käsittelyjärjestelmään. Saostuskaivot eivät juurikaan puhdista ravinteita, ne ovat tarpeellisia jätevesien esikäsittelyyn. Nykyvaatimuksena jätevesien esikäsittelyyn on vähintään 3-osastoinen 2 m3 muovikaivo tai 3-osastoinen 3m3 betonirengaskaivo. Kivipesän toimivuus on jätevesien käsittelyssä kyseenalainen, koska biologinen puhdistus edellyttää toimiakseen riittävästi happea ja kivipesässä yleensä ei ole tuuletusputkia. Tiiviissä maaperässä jätevedet eivät imeydy tarpeeksi hyvin, vaan ne tulvivat ja aiheuttavat hapettomuutta, jolloin ns. biokerroksen hyödylliset mikrobit kuolevat tai lamaantuvat.
Kysymys 9.
Tukkeutuvatko maapuhdistamot kymmenessä vuodessa, jolloin ne on rakennettava pian uudestaan?
Vastaus:
Maahan imeyttämö eli imeytyskenttä toimii yleensä oikein asennettuna ja riittävän läpäisevälle maaperälle rakennettuna yli 20 vuotta, kun järjestelmää on käytetty ja huollettu oikein. Imeytyskenttiä on rakennettu liian usein liian tiiviille maaperälle, jolloin sen käyttöikä on jäänyt lyhyeksi ja se on voinut luoda vääriä käsityksiä maapuhdistamoita kohtaan. Maasuodattamo eli suodatuskenttä on sen sijaan toimiva järjestelmä myös tiiviissä maaperässä, koska se rakennetaan ulkopuolelta tuoduilla hiekka- ja sepelimassoilla. Edellyttää toimiakseen oikean käytön ja huollon, jolloin maasuodattamon käyttöikä voi olla 20-30 vuotta.
Kysymys 10.
Onko maapuhdistamoiden jätemaat ongelmajätettä?
Vastaus:
Ei ole, koska ongelmajäteittä ei saa johtaa viemäriin. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Maapuhdistamoiden maa-ainekset voidaan jättää paikalleen ja rakentaa uusi puhdistamo viereen. Maa-ainekset voidaan kaivaa pois ja korvata uusilla, jolloin poistettu maa on rakennusjätettä. Nämä maat voidaan käyttää hyödyksi oikein käsiteltynä (esim. kompostointi tai kalkitus) tai viedä rakennusjätemaana kaatopaikalle.
Kysymys 11.
Kuka valvoo, että jätevesijärjestelmän puhdistus on tarpeeksi tehokasta?
Vastaus:
Kiinteistönhaltija tai -omistaja on aina vastuussa jätevesien riittävästä puhdistuksesta. On suositeltavaa, että kiinteistönomistaja käyttää kaikissa työvaiheissa asiantuntijapalveluja, jotta jätevedet käsitellään asianmukaisesti.
Ympäristön hyvinvointia eli yleistä etua valvoo puolestaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Se voi ryhtyä toimiin ympäristönsuojelulain perusteella, jos jätevesiä ei käsitellä vaatimukset täyttävällä tavalla tai jos jätevedet pilaavat tai ovat vaarassa pilata ympäristöä.
Kysymys 12.
Voiko puhdistusjärjestelmän rakentamiseen saada avustuksia?
Vastaus:
Kyllä, jos jätevesijärjestelmää on tehostettava. Tällöin avustusmahdollisuuksia voi tiedustella kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta, työvoima- ja elinkeinokeskuksesta sekä alueellisesta ympäristökeskuksesta.
Kysymys 13.
Mikä on rangaistus, jos jätevesien käsittelyjärjestelmää ei toteuta lainkaan?
Vastaus:
Ympäristönsuojelulain mukaan se, joka rikkoo tai laiminlyö mm. jätevesien yleistä puhdistusvelvollisuutta, hajajätevesiasetusta tai kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, on tuomittava ympäristönsuojelulain rikkomisesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.